Demokratia

demokratia

demokratia

 

Käsittelemme tässä kirjoituksessa aihetta, joka on varmasti ainakin sanana tuttu lähes kaikille.

On myös luultavaa että tiedämme myös demokratia sanan perusteet. Eri asia on sitten se, tiedämmekö todella miten, milloin ja miksi demokratia on syntynyt? Onko sillä väliä että tiedämme ja pitäisikö meidän tietää? Näitä kaikkia aiheita käsittelemme tässä kirjoituksessa, joka toivon mukaan avaa aivan uudenlaisia ajattelumalleja lukijoille.

Demokratian juuret ulottuvat syvälle historiaan, sillä siitä on ensimmäisiä mainintoja jo muinaisen intian tasavalloista. Nämä sivilisaatiot sijoittuvat aikaan kuusi vuosisataa ennen ajanlaskumme alkua.

Demokratia perustuu yksinkertaisesti sanottuna kansanvaltaan, joka tarkoittaa että päättävä hallintovalta nousee kansan piiristä ja näin myös toteuttaa kansan tahtoa. Tähän perustuu esimerkiksi vaalit ja vaikkapa Suomen eduskunta.

Demokratiaan kuuluu myös olennaisen osana sanan-ja lehdistönvapaus, koska ilman tätä kansalla ei olisi kaikkia tarvittavia tietoja käytössään. Demokratia käsitteenä kattaa paljon muitakin asioita ja sitä käytetäänkin nykyään suhteellisen vapaasti erilaisissa asia yhteyksissä.

Demokratia sanaa pidetään yleisesti ottaen myönteisenä ja mielikuvat siitä ovat harvoin negatiivisiä. Demokratia mielletään tasavertaisuuden symboliksi, ja sitä sen tulisikin olla ihannetapauksessa. Valitettavasti kuitenkin, todella usein kansan valitsema parlamentti, eduskunta tai muu vastaava päätäntäelin ei kuitenkaan loppujen lopuksi toimi kovinkaan demokraattisesti. Hyväveli verkostot ja lobbaus ovat arkea kaikissa demokraattisiksi mielletyissä yhteiskunnissa.

Demokratiia on olemassa montaa eri muotoa, kuten esimerkiksi:

  • Vuorovaikutteinen demokratia
  • Valikoiva demokratia
  • Konsesdemokratia
  • Irokeesidemokratia
  • Anarkistinen demokratia
  • Sosialistinen demokrtia
  • Parlamentaarinen demokratia
  • Liberaali demokratia
  • Suora demokratia
  • Edustuksellinen demokratia