Demokratian lähteillä antiikin Kreikassa

demokratia3

Ateenan kaupunkivaltiota sanotaan demokratian kehdoksi, ja ateenalaiset ottivatkin demokratian käyttöönsä oligarkian sijasta jo 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua, ja etenkin 400-luvulla sotapäällikkö Perikleen hallitessa kaupunkia voidaan kansanvallan olleen vahvimmillaan. Demokratian voidaankin katsoa syntyneen 500-luvulla ennen Kristusta, jolloin hallintojärjestelmät vaihtelivat Kreikan eli kaupunkivaltioissa eli poliksissa. Useimmin käytettyjä vallankäytön tapoja tuolloin olivat poliksesta riippuen muun muuassa oligarkia, aristokratia, tyrannia ja uutena tulokkaana siis demokratia.

demokratia2

Ateenan kaupunkivaltion demokratia eli siis toisin sanoin kansanvalta oli kuitenkin hieman erilaista kuin demokratia, johon olemme länsimaissa tänä päivänä tottuneet. Kansanvalta noina päivinä perustui nimittäin kansankokouksiin, ja olikin siis näin ollen suoraa kansanvaltaa. Nämä kansankokoukset tunnetaan myös nimellä ekklesia. Noin neljäkymmentä kertaa vuodessa kansa kokoontui päättämään asioista, eli siis melkeinpä kerran joka viikossa. Kokouksen osallistujat päättivät muun muuassa sodasta, rauhasta ja kaupunkivaltion eli poliksen budjetista.Hyvillä puheenlahjoilla oli suuri merkitys kokouksessa.

demokratia

Toisin kuin ehkä luullaan, Ateenassa äänioikeus aikanaan ei ollut yleinen koskien sekä miehiä että naisia. Sen aikaisen demokratian ulkopuolelle jäivät todellakin siis naiset, sekä tietenkin myös lapset (tarkalleen ottaen kaikki alle 20-vuotiaat miehet), orjat ja muualta kaupunkivaltioon muuttaneet asukit eli metoikit. Ekklesiaan saivatkin siis osallistua vain vapaasyntyiset, vähintään 18 vuotta olevat miehet, jotka olivat jo suorittaneet kaksi vuotta asepalvelusta. Tästä voikin siis päätellä, että kansanvaltaa hoiti vain hyvinkin pieni osa väestöstä. Vapaiden miesten tasa-arvoa edistettiin ja tyrannien valtaanpääsyä pyrittiin estämään ostrakismos-äänestyksellä, jonka toteuttamiseen tarvittiin vähintään 600 ääntä. Kaikki, joita epäiltiin demokratian uhkaamisesta, määrättiin jättämään Ateena taakseen vähintään kymmeneksi vuodeksi. Tämän äänestyksen lipukkeina käytettiin tuolloin saviruukkujen sirpaleita, jotka tunnetaan nimellä ostrakon. Näistä sirpaleista koko äänestys saikin nimensä.

demokratia3

Ekklesian rinnalla toimi myös viidensadan jäsenen neuvosta nimeltään bule. Bule toimi toimeenpanevana elimenä ekklesiassa. Heliaia taas oli tuomiovaltaa käyttävä kansantuomioistuin, ja sen tuomaristoon kuului aina tavallisia kansalaisia, parhaimmillaan jopa 1500 kansalaista. Heliaiaan pääsi mukaan arvalla. Pian politiikan tehtävistä alettiin maksaa palkkaa sen takia, että köyhemmilläkin kansalaisilla olisi mahdollisuus osallistua hoitamaan valtiollisia tehtäviä.