Lobbaus

lobbaus

lobbaus

Käsittelyssä lobbaus, eli toiselta nimeltään käytäväpolitiikka.

Valittettavasti lobbaus on todella yleistä ja se on myös erittäin tehokas keino vaikuttaa asioihin.

Lobbaus voidaan käsittää monella eri tavalla, riippuen siitä kuka asiaa kommentoi.

Jos asiaa kysytään kansalaisaktivistilta, on vastaus mitä todennäköisemmin negatiivinen. Lobbaus koetaan asioihin vaikuttamisena epäilyttävin keinoin, kuten vaikkapa lahjuksilla.

Jos taas asiaa kysytään itse lobbarilta, hän kokee lobbauksen kommunikointina ja keskusteluna päättävien ryhmien, kuten vaikkapa poliitikkojen tai virkamiesten kanssa.

Kuten huomata saattaa, lobbaus on monella eri tavalla tulikittavissa oleva asia. Siitä emme kuitenkaan pääse yli eikä ympäri että lobbaus on asioihin vaikuttamista ei demokraattisella tavalla.

Onko tämä sitten oikein, on kysymys joka varsinkin poliitikkojen olisi hyvä itselleen asettaa.

Valitettavan usein kuitenkin  lobbauksen kaltaisessa toiminnassa kumpikin osapuoli hyötyy toiminnasta, joten on todella vaikeaa saada sitä loppumaan.

Yhdysvalloissa lobbaus on säänneltyä toimintaa, joten vuodesta 1995 alkaen jokaisen lobbarin on täytynyt rekisteröityä ja antaa toiminnastaan raportti kaksi kertaa vuodessa.

Tämänkaltaista säänneltyä toimintaa on toivottu myös Euroopan Unionin alueelle, mutta toistaiseksi ainakin turhaan. Kuitenkin toiveissa olisi, että tulevaisuudessa lobbarit noudattaisivat entistä paremmin vaikuttajaviestinnän uusia eettisiä ohjeita.

The Economist lehti on tehnyt lobbauksesta tutkimuksia ja todennut sen olevan todella kannattava tapa päästä vaikuttamaan asioihin. Toinen huomioitava asia oli tutkimuksessa, että yritykset jotka panostivat todella voimakkaasti lobbaukseen, nostivat omien osakkeidensa arvoa huomattavasti enemmän kuin muut vastaavat yritykset ilman voimakasta lobbaus koneistoa.