Populismi

populism

populism2

Populismin sanana voi bongata useinkin iltapäivälehdistöstä. Aika harva kuitenkin tietää, mitä se tarkoittaa. Populismi sanana tulee latinan populus sanasta, joka tarkoittaa kansaa. Populismi tarkoittaa kansansuosioon usein kansankiihotuksellisin keinon tähtäävää poliittista toimintaa. Peter Wilesin määritelmän mukaan populismia on jokainen uskonkappale tai liike, joka perustuu seuraavalle pääpremissille: hyve asuu yksinkertaisissa, tavallisissa ihmisissä, joita kansasta on valtaosa, ja heidän kollektiivisissa traditioissaan.

Ilmenemismuodoissaan populismi on rikas ja ne poikkeavat toisistaan huomattavasti. Populismi tavoittelee laajaa kannatusta tarttuvilla iskulauseilla, vaatimalla asioita, joita enemmistö haluaisi, kehumalla ”todellista kansaa” ja pilkkaamalla räikeästi poliittisia vastustajiaan. Populismin toimintamalli perustuu suosion tavoitteluun helposti omaksuttavien, usein tunneperäisten ja asioita yksinkertaistavien tunnusten avulla. Varsinainen aatejärjestelmä populismi ei sinänsä ole, vaan sille tyypillistä aatteiden tai käsitejärjestelmien vähättely ja kansanomaisuuden korostaminen.

Arvoiltaan se on yleensä konservatiivista ja johtajakeskeistä, vaikka populismi esiintyy mielellään uutena voimana kaikkia vanhoja, rappeutuneita puolueita vastaan. Populismissa suhtaudutaan yleensä hyvin arvostelevasti eliittiin ja korostetaan tavallisen ihmisen näkemyksen arvoa. Populismi yhdistelee poliittiseen ohjelmaansa aineksia sekä vasemmistolta että oikeistolta. Populistit vastustavat suuryritysten ja talouselämän valtaa, mutta suhtautuvat silti hyvin vihamielisesti perinteiseen työväenliikkeeseen ja vasemmistopuolueisiin.

Suomessa populismia edusti vennamolainen liike. Vennamolaisuuden aatteellisena seuraajana nähtyjen Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on tunnustautunut populistiksi. Hän pitää populismia aatteena, joka korostaa demokratiaa ja ihmisarvoa. Soinin mukaan populismia halveksitaan, koska se on poliittisesti epäkorrektia ja haastaa valtaapitävät.